ryhmä (toim.): Tampere 1918.
Vapriikki, Tampere 2008. 286 s.
pere tulessa 1918. Atena, Jy-
väskylä 2008. 251 s.
osoitus Tampereen yliopiston
historiatieteen ja filosofian laitok-
sen ja Tampereen kaupunginmu-
seon yhteistyöstä. Kirja on varsi-
naisesti Vapriikin näyttelykirja,
mutta toimii erinomaisesti itse-
näisenä teoksena.
teksteistä on kirjoittanut filoso-
fian tohtori Tuomas Hoppu. Hän
on valottanut taustaa ennen so-
taa, tehtaiden kaupunkia Tampe-
retta venäläisenä varuskuntakau-
punkina sekä valtataistelua vel-
jessodan esinäytöksenä. Teksti
on asiantuntevaa ja hyvin kirjoi-
tettua. Suomen itsenäistymisestä
puhuttaessa olisi voinut mainita,
että Venäjällä valtaan päässyt Le-
ninin johtama bolshevikkihalli-
tus tunnusti Suomen eroamisen
Venäjästä vuoden 1917 lopussa.
Sen jälkeen myös muut maat al-
koivat tunnustaa Suomen itse-
näiseksi. Lenin oli luvannut työ-
läisten edustajille juuri Tampe-
reella reilut kymmenen vuotta
aikaisemmin toimia Suomen ky-
symyksessä suomalaisten tah-
don mukaisesti. Lisäksi asiakirjat
tus pyrki vetämään venäläiset
joukot pois Suomesta niin pian
kuin suinkin kerkesivät.
lähetystöltä selontekoa mahdol-
lisuuksista tehdä Suomesta pus-
kurivaltio. Pääesikunnalle 9.9.
1914 lähettämässään muistiossa
hän suositteli rajamaiden kanso-
jen irrottamista Venäjästä ja nii-
den ottamista Saksan suojeluk-
seen.
senaattori Hjeltiä: "Järjestä asia
niin, että saksalaiset tulevat tän-
ne, muuten emme pärjää." Equa-
lity-laiva toi aselastin suojelus-
kuntalaisille Saksasta. Suomalai-
sia jääkäreitä koulutettiin Saksas-
sa. Se oli Venäjän kannalta luon-
nollisesti maanpetoksellista toi-
mintaa.
ten asejunasta rintamataistelui-
hin ja Tampereen katkeraan tais-
teluun. Oman osion saavat pu-
naiset naissotilaat. Suinulan veri-
löylyn takia punaisten valtakausi
keissä. "Koko sisällissodan aikaa
tarkasteltaessa on kuitenkin yleen-
sä päädytty siihen, että punais-
ten toiminta kaupungissa oli
sangen maltillista ja väkivallan-
teot verrattain vähäisiä." (s. 60).
käynnistyneen Mannerheimin
päämajassa olleiden ruotsalais-
ten yleisesikuntaupseerein joh-
dolla. Senaatin pyydettyä Saksaa
lähettämään avustusretkikunnan
Suomeen katsoi Mannerheim
välttämättömäksi saavuttaa suuri
sotilaallinen voitto ennen saksa-
laisten saapumista. Mutta tuota
voittoa ei ehditty punaisten sin-
nikkään puolustustaistelun takia
saavuttaa ja Tampereen valtaus-
suunnitelman suunnitteli sitten
saksalainen eversti Ausfeld. Sak-
salaisten kouluttamilla jääkäreillä
sekä ruotsalaisilla vapaaehtoisilla
oli tuossa taistelussa tärkeä rooli.
kileiristä, venäläisten upseerien
kohtalosta ja sodan muistamises-
ta. Marko Tikka käsittelee Tampe-
reen kenttäoikeuksia ja toteaa
niiden taustalla olleen ylipäälli-
kön "ammutaan paikalla" -oh-
jeen. Lisäksi Tikka on tutkinut
"Pirkkalaa ja Akaata puhdistanei-
den Tampereen poikien toimia".
orvoista. Sami Suodenjoki esitte-
lee valtauksen jälkiä kaupungis-
sa, joka oli keväällä 1918 muuttu-
nut uudenaikaisen kaupunkiso-
dan näyttämöksi. Yhteenvetoar-
tikkelin "Monta totuutta" on kir-
joittanut professori Pertti Haapa-
la. Kirjassa on upea kuvitus ja
taitto.
lessa 1918" on syystä otettu jo